Kesä. Ihana kesä. Rakastan. Sitä. Missä olit koko pitkän talven? Tää on
nyt mun rakkaudentunnustukseni. Elämä ei olisi mitään ilman kesää. On
mansikoita ja aurinkoa. Ja jäätelöä. Ehdottomasti jäätelöä. Eikä täydy
herätä kouluun. Ja tällainenkin vilukissa voi mennä uimaan järviveteen.
Lupaan, etten tänä kesänä valita helteestä, ainakaan niin kauan kun
mulla on mahdollisuus vaan hypätä järveen uimaan.
Oon tän kesäloman alun viettänyt aika pitkälti kotona hölläilemässä
feat pikkuveli Lassi. Luetaan, otetaan aurinkoa, hörpdörppäillään. Okei,
oon nyt ollut aika paljon sidottuna mun huoneen tapettiremppaan.
Huoneessa mahtuu taas pikkuhiljaa liikkumaan, selviydyin pahimmasta
kaappiviidakosta. Kunhan tästä tapetoinnista ollaan selvitty niin
aloitan ylppärilukemiset. Koska muuten en saa niihin ikinä luettua.
Ylppäreihin en sentään ihan uskalla lähteä yhden aamun lukemisilla.
Terrorisoin tänään myös Klaukkalan liikennettä. Jep, mulla oli
ajotunti. Ensimmäinen sellainen. Ja heti mut heitettiin liikenteen
sekaan. Mua pelotti ihan älyttömästi istuessani siinä ratin takana.
Aina, siis joka ikinen kerta (paitsi yhden kerran tässä muutama viikko
sitten), kun olen nähnyt unta musta ajamassa autoa, oon ollut ihan
hukassa eikä mulla oo ollut minkäänlaista kontrollia siihen autoon. Oon
ehkä juuri ja juuri saanut ohjattua sitä, mutta pysähtyminen onkin asia
erikseen. Ei siis mikään ihmekään, että pelkäsin sen auton lähtevän
koko ajan käsistä. Mutta mä selvisin siitä. Itse asiassa se meni jopa
hyvin. Ainakaan ei löytynyt mummoja puskurista ajon jälkeen. Huomenna
mun pitäisi onnistua ajamaan taajamasta toiseen. APUA!
Ensi viikolla mä meenkin taas töihin, isostelemaan ehkä viimeistä
kertaa. Mitään en lupaa, koska niinhän tän talvenkin piti olla
viimeinen. Paino sanalla piti. Ei auta, vaikken hakisikaan isoseksi,
silti mä jotenkin ajaudun aina vain uudestaan ja uudestaan riparille.
Kai se on mulle jokin kutsumusala. Juhannuksena marjamyynti jatkuu, ja
sieltä mut voikin sitten bongata koko loppukesän. Ja se autokoulu. Ja
ylppärit. En todellakaan tiedä, missä vaiheessa mä ehdin lomailla.
Paitsi yksi viikonloppu mulla on tiedossa, jolloin heitän kaikki hommat
nurkkaan ja suuntaan mökkeilemään kavereiden kanssa. Sitä ootan innolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti