"Lunta, lunta, tosi paljon lunta, kaikkialla lunta..." En ole ikinä ollut näin iloinen herätessäni keittiöstä kuuluvaan rallatukseen. Niin valkoista ja niin valoisaa! Yhdessä yössä maailma oli muuttunut synkeästä ja mutaisesta kauniiksi.
Herättyäni kunnolla vedin talvisaappaat jalkaani, nappasin kameran käteeni ja hypähtelin onnellisena ulos. Täydellinen lumiukkokeli! Pikkuveli vain kainaloon, ulkohousut jalkaan ja menoksi. Lumen alta paljastui yhä vihreä maa ja mustuneet lehdet. Ei sittenkään ihan niin kovin kaunista.
Ala-asteella meillä oli tapana tehdä lumesta hattivatteja. Kuvittelimme hattivattien saartavan ja jahtaavan rehtoriamme, ei sillä ettemmekö olisi hänestä pitäneet, mutta se nyt oli sitä vitosluokkalaisen ajatuksenjuoksua. Ajattelin elvyttää perinteen, ihan hyvä siitä tuli! :)
Ps. Päivän mittaan lumiukkomme koki skolioosin. Siellä se nyt seisoo hieman kallellaan. Toivottavasti ei selkä katkea yön aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti