Pysy aina pikkuveljenä

Tänään oli aika rento normipäivä. Toisiksi viimeinen koe eli äidinkieli jotenkuten kunnialla takana ja enää matikka edessä huomenna, siitä eilisestä kemiankokeestakin selvisin sitten elossa vaikka vähän toista uumoilin. Mutta juu siis 8.15 alkoi äidinkielen koe, ja koska lämpötilat oli kivasti tippunut eilisestä olin ihan kohmeessa selvittyäni mopolla (mun ihanista ihanin pikkuinen piaggioni joka ei oo vielä kertaakaan jättäny mua pulaan vaikkei se pakkasöistä tykkääkään <3) Martsariin. Kuuman veden valuttaminen sormille ei auttanut, mutta Milla ja sen ihanan lämmin käsi pelasti mut ja mun sormet hypotermialta. 

Mä olin kuvitellut äikänkokeen vievän multa aikaa tuntikaupalla, koska yleensä mulla menee mitä tahansa esseetä tms. kirjoittaessa ensimmäiset neljäkymmentäviisi minuuttia siihen, että ihan vaan tuijotan niitä kysymysvaihtoehtoja, yritän saada niistä jotain suurta valaistumista (40min) ja suunnittelen, mitä kirjoitan (se viisiminuuttinen), mutta nyt tällä kertaa selvisin luokasta alle puolessatoista tunnissa ja soitin Nooralle (jolla ei siis ollut koetta) ihan extempore, että lähtisi mun kanssa Klaukkalaan syömään kiinalaista. Thö Klaukkala Cityssä ei oikeasti oo yhtään mitään koulujen ja kaikkien perus terveysasemien jne. lisäksi, oikeastaan vaan sittari ja sen yhteydessä pari vaatekauppaa, yksi hampurilaispaikka jossa ei voi syödä mitään ilman närästystä, läjä pizzerioita ja kebabpizzerioita, yksi leipomokahvila ja Ylägrilli, josta saa oikeasti ihan älyttömän hyviä hamppareita. Mutta sitten siel on nää kaksi kiinalaista, ja se on oikeasti kaikki mitä mä voin toivoa ja ehkä ainoa syy harrastusten lisäksi minkä takia jaksan aina välillä pysähtyy kotimatkalla Klaukkalaan. Yangs on ihan sittarin vieressä, sieltä me haetaan aina Kantonin kanaa ja Kantonin porsasta takeawayna ja mennään syömään sinne aina kun on vähänkin jotain juhlanaihetta. Ja sitten Fu Man Lou, missä kävin tänään, on ihan mun ja Nooran oma paikka. Siellä on ihan paras buffetti ikinä, aika samantapainen kuin siinä Mannin kiinalaisessa. Ja sieltä saa sushia. Kun käytiin siellä Nooran kanssa viime kerralla, mä olin ehtinyt nähdä unia lautasellisesta sushia jo ainakin viikon.

Fu Man Loun jälkeen mentiin siihen viereen Klaukkalan yläasteen poloihin, jotka eivät nyt sitten enää olletkaan mitkään kunnon polot. Mekot oli tottakai yhtä hienoja kuin aina, siellä oli taas kutakuinkin puolet ysin tytöistä viimeistelly niiden itsetehtyjä mekkoja joka päivä koulun jälkeen ainakin viikon verran. Kuvia otin Nellin kameralla, joten itselläni ei ole nyt yhtään kuvia tansseista. Oli jotenkin tosi outoa mennä sinne, aina aikaisemmin kun oon käynyt siellä ysin jälkeen kaikki opettajat tulivat moikkaamaan ja juttelemaan ja kysymään kuulumisia, nyt ei oikeastaan kukaan muu kuin kuvismaikka ruvennu juttelemaan yhtään moita enempää. Koululaisilta sain enemmän moikkauksia kuin ikinä aiemmin, moikkaajien määrä tuntuu kasvavan aina käytyäni jollain riparilla isostelemassa. Mutta juu, kivaa oli :)

Sitten illalla menin Laren kaitsijaksi Hippokisoihin. Palkintosijoille ei pikkunen yltänyt, mutta yritys oli kova ja mukaan kotiin lähti hieno osallistujamitali. Tiedän, että tää postaus on jo venynyt ihan älyttömiin hehtaarimittoihin, mut täytyy nyt silti sanoo et mul on maailman ihanin pikkuveli <3. Toi toinen onkin sitten pikkusen ärsyttävämpi ja hermoheikompi mut on sekin ihan suhteellisen usein kiva veli. Tää on vaan jotenkin niin surullista et Laurille leikattiin kesätukka ja nyt koen hirveitä vieroitusoireita, kun en voikaan pörröttää sen tukkaa aina mennessäni ohi.

40 metrin juoksu

Päästin Laurin kokeilemaan mun järkkäriä, jotenkin tuntuu et se saa sillä jo ihan vahingossakin paljon parempia kuvia kuin mä.

(c) Lauri