Mulla oli tänään jotenkin tosi hyvä päivä.
Aamulla töihin lähtiessä väsytti armottomasti, mutta kojulle tullessani iso osa pystyttämisestä oli jo hoidettu. Sateesta huolimatta en kastunut läpimäräksi vaan onnistuin pysymään kuivana. Aamu oli muutenkin rauhallinen, vain muutama asiakas keskeytti kojun laittoa. Aika meni nopeasti eikä kelloon tarvinnut vilkuilla. Asiakkaat olivat kaikki ystävällisiä ja hyväntuulisia.
Yksi asiakkaista kirkasti mun päiväni totaalisesti. Tiedättehän sen peruskysymyksen "Saisiko olla muuta"? No, mä oon kuullut tähän kysymykseen vaikka mitä tän ja viime kesän aikana. Pieni lasku, tiskivuoro jos lompakko ei löydy, ilman muuta, no vaikka neiti sieltä tiskin takaa. Jokainen noista monta kertaa, yleensä useamman kerran päivässä. Mutta tällä kertaa homma menikin hieman erilailla.
"Ja saisiko teille olla muuta?"
"Pieni hymy."
"Voin mä antaa oikein isonkin hymyn näin kaupantekijäisiksi."
"Vitsit kun oisit nauranut mutta ehkä sitten ensi kerralla :)"
Toi mies kyllä sai mut hymyilemään koko loppupäiväksi.
Kyllä mä oon muutakin tässä viime päivinä tehnyt, mutta niissä ei oo mitään merkittävää kerrottavaa. Tästä mä kuitenkin halusin teille kertoa. Koska mä oisin maailman iloisin ihminen, jos joku muukin hymyilisi. Koska hymyt on maailman polttoainetta. Ja kaikkein parasta, ne ovat uudistuva luonnonvara eivätkä kulu käytössä. Joten mulla olisi yksi pieni pyyntö: seuraavan kerran kun astut bussiin, odotat kassajonossa tai kävelet tuntematonta vastaan, hymyile ja katso silmiin. Ja kerro mulle toki jatkoiko hymy matkaansa eteenpäin :)
 |
| weheartit |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti