Mitä mä olisin, jos en olisi mä?

50 täysin randomia faktaa Katjasta ja Katjan elämästä

Tekniikan ihmelapsi?

1. Vollotan aina Titanicin lopputeksteissä. Siis ihan aina, vaikka katsoisinkin pelkät lopputekstit.
2. Jos mä jostain nautin, niin tanssista. Vaikka en ookkaan siinä mikään hyvä. Se vaan on niin ihanaa ja siitä tulee tosi hyvä mieli. Tai ei kaikesta tanssista, mutta streetistä ja lockingista kyllä.
3. Oon vähän tämmöinen huithapeli.
4. Uskon vakaasti, että en olisi enää elossa ilman muistilappuja. Mulla on post-iteillä listat kirjoista, joista pidän ja jotka pitäis lukea, all those undone things -jutuista eli siis kaikesta, mitä mulla on rästissä (aika usein jopa puolen vuoden takaa), ostoksista, koulutöistä, asioista, jotka pitäisi lisätä kalenteriin (tätä hämmästelen suuresti, ne sais varmaan ihan samalla vaivalla suoraan sinne kalenteriinkin...), ensi vuoden joululahjoista, syntymäpäivistä....
5. Kaikki tää, koska unohtelen asioita. Joskus. Usein. Okei, aika lailla aina.
6. Oon pöytälaatikkorunoilija. En oo nyt vähään aikaan kirjoittanut mitään, mutta aina välillä tulee vaan sellainen päivä, että on pakko kirjoittaa.
7. Rakastan matkailua. Se on jotain, mitä ilman en vois kuvitella eläväni. Pakettimatkoille sanon kauniisti ei kiitos, mutta muuten oon valmis melkeen mihin tahansa.
8. Eläimet on olleet mulle aina tosi rakkaita. En mä ollut ehtinyt edes kävelemään opetella, kun ratsastin jo oikein sujuvasti mun tädin edessä satulassa, konttailin ympäri tallia ja joskus siellä hevosten jaloissakin, halailin meidän kissaamme (vaikka se yleensä päättyikin itkuun ja muutamaan punaiseen naarmuun), hoidin aina serkuilla käydessä kanoja ja lampaita ja rotweiler käyttäytyi mua kohtaan kuin mä olisin ollut sen pentu. Mä oon tavallaan kasvanut eläinten parissa. Mulla ei oo mitään ongelmaa oikeastaan minkäänlaisen öttiäisen kanssa. Kissat, koirat, hevoset, kesyrotat, hämähäkit, käärmeet... Kaikki menee.
9. Ruuanlaitto on oikeasti tosi kivaa. Tosin mä teen sitä ihan liian harvoin. Useammin mä leivon. Oon meidän perheen epävirallinen piparkakkuleipuri.
10. Lempivärini ovat keltainen ja vihreä.
11. Toilailen vähän väliä keittiössä. Yleensä kaikki yhtään veden keittoa vaikeammat jutut onnistuvat, mutta popkornit ovatkin sitten jotain ihan muuta. Kerran onnistuin luomaan vihreän savupilven. Kattilaa piti liottaa ensin yön yli ja vähän pidempäänkin, itse jynssäykseen kului viikko. Edelleen siinä on mustia jälkiä pohjassa, mutta hyvin toimii vieläkin. Mikropoppareitakaan en oo saanut onnistumaan kuin muutaman kerran, ja joulun alla onnistuin sulattamaan mun lempikulhostani pohjan pois.
12. Joskus pikkuisena mä halusin ihan hirveesti dalmatialaisen. Kysyin jopa päiväkodin tädeiltä, että jos ne voisivat puhua äidille siitä mun puolesta.
13. Istuin ala-asteella jälki-istunnoissa useammin kuin varmaan muut meidän luokan tytöt yhteensä (okei, en ihan), ja silti mulla oli aina peruskoulussa käytös kymppi.
14. Mun kaikkien aikojen lempielokuva on joko Heinähattu ja Vilttitossu tai Tim Burtonin Liisa Ihmemaassa. Leijonakuningas on kanssa aika kova sana.
15. Silloin pienenä (ja kyllä edelleenkin) olin ihan hurahtanut sellaiseen lastenohjelmaan kuin Maailman ympäri 80 päivässä. Jotkut varmaan muistaa sen piirretyn, jossa Phileas Fogg oli leijona. Ja siis nimenomaan se sarja, ei se elokuva.
16. Olen asunut koko ikäni samassa talossa.
17. Mulla oli pienempänä kaks parasta ystävää. Nyt me ei olla vähään aikaan oltu tekemisissä, mutta ne on silti mulle yhä tosi rakkaita ihmisiä (vaikka joulukorttien lähettämisen aina unohdankin, anteeksi!)
18. Mä en yhtään tykkää suunnitella tulevaisuutta. En  oo ikinä halunnut pysähtyä miettimään, millainen oon parinkymmenen vuoden päästä. Millainen mies, montako lasta. Tai onko ollenkaan. Sellaisten ajatteleminen olisi hirveän ahdistavaa. Mä elän pari vuotta kerrallaan, ja mun ainoat tulevaisuudensuunnitelmat sisältävät ne aineet, jotka kirjoitan ylppäreissä, Tampere ja lääkis jos vaan sinne ikinä pääsen.
19. Oon täysin totaalisen surkea kalenterinkäyttäjä. En vaan osaa laittaa mitään asioita sellaiseen vihkoseen, ainakaan mitenkään fiksulla tavalla. Seinäkalenteria mä kumma kyllä osaan käyttää, mutta taskukalenteriin saan juuri ja juuri laitettua kokeet. Aina en niitäkään.
20. Mulle on kerrottu juttuja siitä, kun mä olin ensimmäistä kertaa häissä. En oo ihan varma kuinka vanha olin, mutta kuitenkin päiväkoti-ikäinen. Morsiamen saavuttua alttarille ja häämarssin loputtua mä nousin penkille seisomaan ja taputin, kuuluttaen koko kirkkoväelle: "Hyvää musiikkia!"
21. Mulla on joitain tosi hassuja tapoja. Jos mulla on yhtään ylienerginen olo, kirjoittelen lappuja itselleni, puhun peilikuvalle ja teen kuperkeikkoja. Aina, kun en löydä kännykkää heti, mun täytyy tehdä siitä hirmuinen haloo. Muuten se ei löydy. Ja nauran aina silloin, kun ei pitäisi.
22. Aloitan nyt kuntoilun ihan urakalla. Huomisesta eteenpäin mulla on vuoden kuntosalijäsenyys, johon kuuluu yksi ohjattu tunti (jumppa tai spinning) viikossa, kaksi jos ne ovat putkeen. Mä jotenkin epäilen, että ekat pari kuukautta jaksan käydä salilla kunnolla, siitä eteenpäin taidan siirtyä rentoutumistilan hierontatuolia kuluttamaan.
23. Juuri nyt Ninja on tehnyt pesän mun peiton alle.
24. Silloin, kun mä olin vielä ainoa lapsi, mä halusin ihan hirveästi pikkuveljeä, jonka mä voisin opettaa kiipeämään puuhun. Sitten kun Lassi syntyi, niin enpä mä sitten opettanutkaan. Koska mä olin ihan hirveän kateellinen sen saamasta huomiosta. Laurilla taitaa olla paljon helpompi lapsuus kuin Lassilla, kun sillä ei ole ylikateellista isosiskoa.
25. Mulla on hirveitä paineita pärjätä. Mun maailma kirjaimellisesti kaatuu, jos koe menee alle kiitettävän. Siltä se tuntuu. Silti mä en jaksa nähdä vaivaa niiden eteen. Tai ehkä just siksi. Jos koe menee alle kiitettävän, mun olisi pitänyt lukea enemmän.
26. Jos mä olen jossain kouluaineessa huono, niin kielissä. Kyllä mä niissäkin kiitettävästi pärjään, mutta sitä kirkkainta kärkeä en ole. Mulle vaan ei mahdu päähän ruotsin sanajärjestyssääntöjä tai englannin artikkelisääntöjä.
27. Jaan mun huoneeni kahden parivuotiaan marsuni kanssa. Kun olin kinunut vuosikausia koiraa, ei ollut vaikeaa saada vanhempia myöntymään kahteen jyrsijään.
28. Oon aina ajatellut, että en omista kuin yhden tai kaksi mekkoa. Nyt kun siivosin kaapin, niin sieltähän löytyi jopa viisi. 
29. Oon nyt tykästynyt lukemaan kirjoja englanniksi. Koska en ymmärrä kaikkea. Ja sen vuoksi ne viitsii lukea uudelleenkin.
30. Mun rakkain leluni oli (ja yhä edelleen se istuu tuolla kaapin päällä) vihreä pupu. Mulla oli niitä kaksin kappalein, mutta vain toinen oli se oikea Pupu. Vuosien aikana se ehti kiertää maailmaa yhtä paljon kuin mäkin, eksyä useampaankin kertaan ja tulla etsityksi poliisien avustuksella.
31. Oon ihen hirmuinen karkkihiiri. Ostamatta jättäminen ei ole vaikeaa, mutta kun sitä karkkia on, niin ei sitä vaan voi jättää syömättä.
32. Mä oon ihan hirveen iloinen, että Annalla on ajokortti. Mun ei oo aikoihin tarvinnut kävellä motarille. Ja muutenkin se matkanteko on paljon kivempaa hyvässä seurassa ja radio kovalla.
33. Rakastan Gleetä. Ellei se ole vielä selväksi tullut. Ylipäänsäkin rakastan musikaaleja. 
34. En ikinä unohda sitä tunnetta, kun Suomi voitti Euroviisut 2006 ja lätkän MM-kultaa 2011.
35. En ole hamstraaja, mutta mulla voi mennä kuukausia tai jopa vuosia esimerkiksi kuivuneiden kynsilakkojen ja saippuapullojen poisheittämisessä. Kertaakaan elämässäni en muista heittäneeni kuvia kynsilakkoja roskiin, vaikka tiedän niitä tuolla laatikoissa olevan ainakin kymmenkunta.
36. Lontoo on mun suuri rakkauteni. Rakastan koko sitä kaupunkia. Metroa, puistoja, puhelinkoppeja, musikaaleja, oravia.
37. Musta melkein tuli Anni Elina. Mutta ei ihan.
38. En tykkää yhtään, jos asiat eivät mene mun suunnittelemallani tavalla, ja vaikka välttelenkin mahdollisimman paljon sitä suurinta vastuuta, haluan kuitenkin pitää kaiken kontrollissa ja olla se, joka määrää tahdin ja tavan. Mutta ihmekkös tuo, leijonatyttö kun olen.
39. Mä pelkään vähän kaikkea. Hissit, pimeä ja sameat vedet on ne pahimmat. 
40. Pienenä mä olin aikamoinen hurjapää. Karkasin aina äidin silmän välttäessä ja hyppäsin vaunuillessa laiturilta yksin ilman kellukkeita, vaikkei mulla minkäänlaista uimataitoa ollutkaan. Aina siellä joku tajusi ottaa mut kiinni, mutta kai se jonkinlainen ihme on, että oo yhä elossa.
41. Oon jotenkin onnettomuusaltis ihminen. Nilkka ja polvi on pyörähtänyt useampaankin otteeseen ja pyörän tanko on jotenkin saatu nivusesta läpi. Parhaimmillaan oon klenkannut koko matkan alas tunturia nilkka vähän enemmän tai vähemmän kääntyneenä.
42. Vielä jonain päivänä mä aloitan ratsastuksen uudelleen.
43. Laulan koko ajan, vaikka oonkin ihan surkea siinä. Mun kanssa tarvitsee pitkän pinnan ja keskittymiskykyä, koska yleensä en edes huomaa laulavani/hyräileväni. Jossain vaiheessa Hannamari vaan käskee lopettamaan, mutta hetken päästä se alkaa taas vaikka kuinka yrittäisin.
44. Sanojahan mä en osaa oikein mistään laulusta, vaan kehitän omat (yleensä täysin järjettömät sellaiset).
45. Mun kaikkien aikojen paras joululahja on Liisa ihmemaassa -DVD, jonka sain Lassilta kolme vuotta sitten. Lassi ei ollut ikinä antanut mulle kunnon joululahjaa, ja kun mä avasin paketin, ei kyyneleet olleet kaukana (ja kuka väittää että mä pillitän koko ajan?)
46. Ihanin tunne maailmassa on, kun koeviikko on ohi eikä uusi jakso ole vielä alkanut, ja käpertyy peittoon hyvän kirjan ja spotifyn kanssa.
47. En ole ikinä uinut avannossa. Enkä ikinä uskaltaisi kokeilla benji-hyppyä.
48. Mä en oo kauhean aikaansaava ihminen. Mopoa vois pitää hyvänä esimerkkinä. Tarvittavan iän saavutin elokuussa, kokeeseen onnistuin jotenkin raahautumaan joulukuussa, mopo saatiin hankittua pääsiäisenä ja ensimmäisen kerran kävin ajamassa kesäkuussa. Eihän tohonkaan rumbaan mennyt kuin melkeen 10 kuukautta.
49. Osaan soittaa rumpuja ja bassoa ihan mukiinmenevästi, pianoakin osaan pimputella jonkin verran.
50. Mulla on aivan järkyttävä määrä rästissä olevia koulutehtäviä. Ja täällä mä vaan kirjoitan tätä postausta. Ajankäyttöongelmia?