What happened in 2012, del två

Kesäkuu

Kesäloma alkoi Sarcan Kesäbiisin soidessa ja lakituksissa istuessa. Silloin kesän alussa mä olin oikeasti tosi onnellinen ja tyytyväinen elämään: takana oli mun siihenastisen elämäni kivoin kouluvuosi, aurinko paistoi ja mulla oli paljon kavereita ja jopa ystäviä. Eikä siitä asiat oo muuttuneet kuin parempaan suuntaan. Melkeen heti loman alettua mä suuntasin Tanskaan, Billundin maisemiin. Eläintarhakäyntejä, ruokapaikan etsintää, tuulivoimaloita, lisää tuulivoimaloita, Legoland ja poikien järkyttävän isot määrät matkamuistoja, kamelivauva ja kirahvi, jonka kieli olisi varmasti yltänyt maahan saakka, ruokokattoinen tiilimökki, sisäuima-allas ja se iso käärme, jota sain pidellä. Siinä tais olla aikalailla kaikki. Juhannusviikon vietin Päijänteen rannalla Lassin ja tädin kanssa, juhannukseksi muu perhe ja Ninja tuli asuntovaunulla mökin pihaan. Kesän ainoat mahdollisuudet ruskettua, muut aurinkopäivät menivät sitten töissä. Mun kesätyöt alkoi, niitä mä olin stressannut ihan älyttömästi, mut loppujen lopuksi mulla menikin ihan hyvin. Vaikka ekana päivänä sekoitinkin totaalisesti creditin ja debitin ja mun kolmannella vuorolla jätettiin täydennystilaus seuraavalle vuorolle (eli siis se oli kaks tuntia myöhässä... hups).

Heinäkuu

Kesätyöt jatkuivat ja mä aloin olla oikeasti ihan hyvä siinä hommassa. Opin repäisemään kuitin nätisti korttikoneesta, tekemään täydennystilauksen ja kertomaan, mikä mansikkalajike on paras kakkumansikka. Sit mä opin tankkaamaan, ja se oli jotain tosi hienoa. Koko kuukausi meni siellä töissä, mut kyl mä ehdin tehdä jotain muutakin. Järkkäsin mun Vantaantytsyilleni turistikierroksen Nurtsilla, jonka päätteeksi pidettiin Julian yllätyssynttärit meillä kakun ja leffan kera. Kuun lopulla Anette värjäsi noi mun hiukseni, enkä sen jälkeen oo tehnyt niille mitään. Oon sen verran pihi, et odotan seuraavaa värjäyskertaa juurikasvusta huolimatta vanhojentansseihin.

Elokuu

Loman viimeiset työvuorot (voiks näin sanoa? onko silloin lomalla, jos on kuiteskin töissä?) menivät kirkonkylällä, ja töiden loputtua muhun iski pahimman laatuinen materialismi ja shoppailuvimma. Onneksi mut pelasti lähtö isoseksi Bergvikiin, enkä siis ehtinyt shoppailla kuin parina päivänä. Bergvikissä oli ihan huippua, meillä oli tosi hyvä isosporukka ja ainakin meillä oli hauskaa. Käytiin sieniretkellä ja häkkireissulla, lainattiin Heinähattua ja Vilttitossua, mörköiltiin ja naurettiin oikein urakalla, saatiin hirmuiset jalkakrampit Roosan kanssa ja löydettiin kirjahyllystä Billy Graham.

Mut lomakin loppu joskus ja mulla alkoi lukion toinen vuosi. Enhän mä silloin tiennyt vielä yhtään mitään, mitä se toisi tullessaan. Vaikka joku ois kertonut, en ois ikinä uskonut. En ikinä. Never ever. Mut sekä mikä tapahtui oli vaihtarit. Siis ne, jotka olivat olleet maailmalla vaihdossa 2011-2012 ja tulivat nyt meidän vuosikurssille. Sitten tapahtui kanssa sellainen juttu, että meidän mantsan kurssi oli ylibuukattu, kaikille ei riittänyt omaa pulpettia. Joten sitten tämä eräs ameriikoista palannut rakkauspakkaus nappasi tuolin ja veti sen mun ja Adan viereen. Sitten koulun jälkeen bussipysäkillä tajusin tämän ihanaisen tulevan kanssa Klaken bussilla. Ja sitten mä hokasin, et tämä henkilö oli myös proggiksessa mukana. Anna vaan tuli ja valloitti Martsarin ihan totaalisesti, se tartutti ties mitä sen tapoja kakkosiin. Yhtäkkiä kuka vaan saattoi sanoa spontaanisti "oot suloinen", halata tai antaa poskipusun. Ja sit Japanista tuli kans eräs ihana Venla, josta sitten joskus syksyn mittaan sukeutui mun roolihahmon äiti. Niin, proggishan alkoi kanssa elokuussa. Mä tiesin jo silloin, et haluun olla Malla. Elokuussa oli myös mun kauan ootetut synttärit. Anna hyppäsi aamulla bussiin mukanaan synttärimuffinssi mulle, enkä ois voinut toivoo parempaa yllätyslahjaa.

Syyskuu

Mun sisäinen materialistini heräsi taas, stressasin vähän kaikkea, jatkoin apuohjaajan hommia isoskoulutuksessa. Annan kanssa käytiin Hesassa ja pidettiin leffailtoja ja yökyliä, proggiksessa hahmot alkoivat pikkuhiljaa selkiytyä. Tutoroin ihmissuhdetaitokurssilla Kipan, Miiran ja Rasmuksen kanssa, leikin uimavalvojaa. Vanhojenmekko lähti tilaukseen. Tanssin, juoksin paikasta toiseen kun oli vaan koko ajan niin kiire, keilailtiin ja vietettiin mun synttäreitä kuukaus myöhässä. Sain suuren valaistumisen derivoinnista.

Lokakuu

Kuviksessa tein varmaan parhaan työn, jonka oon ikinä tehnyt, eli siis parafraasin Leikkivistä pojista. Silloin se vähän vielä epäilytti, mut nykyään se tuntuu jo ihan älyttömän hienolta. Hypetin Gleen jatkumisia, katsoin kipeänä kaikki (juu, ihan kaikki) edelliset jaksot. Eksyin Sokokseen ja Tinu luotsasi mut läpi Hullujen päivien. Kaunis ruska tuli ja meni, satoi. Satoi lisää. Ja satoi vielä pikkaisen lisää. Kerrankin mulla oli aikaa lukea niin paljon kuin lystäsi ja justiinsa niitä kirjoja joita haluaisin (toisin kuin nyt, kun pitää kuukauden sisään olla luettuna Tuntematon sotilas, Puhdistus ja joku enkunkielinen kirja, jonka tosin haluisin lukea muutenkin). Käytiin katsomassa Magic Mike Tennarissa, nyt se on sit ilmestynyt levylle. Syysloma, päivä kaksistaan Laurin kanssa. Ninjavaavi väijyi rekkoja ojasta. Syysmarkkinat. Proggiksen roolijaot ja se eräs Potsdamilainen, jota kattelin ne kaks päivää kuola valuen.
Marraskuu

Muhun iski masennus, joka on tässä koko ajan helpottanut pikkuhiljaa. Lusmuilin Annalla ihanien ihmisten kanssa leffaillan merkeissä ja näin mun elämäni ensimmäisen kauhuleffan (josta tosin jätin ne kauhukohtaukset katsomatta ja piilouduin omien (ja välillä Annan) käsien taakse. Vollotin sille, että tulikärpänen kuoli Disney-leffassa. Fyssan aivoriihi tehtävien parissa.
Joulukuu

Rakastan joulukuuta. Varsinkin nyt, kun oli tosi valkoinen ja luminen joulukuu. Käytiin Tampereella lomailemassa itsenäisyyspäiväviikonloppuna ja luistin onnistuneesti Kleopatran roolista. Löysin täydellisen mekon. Vanhojentanssit alkoivat, ja mokailin urakalla. Onneksi mun ihan paras parini vaan nauroi niille mun toilailuilleni.  Kävin katsomassa musikaalin ja pikkujouluilin kahteen otteeseen, ensin Espoossa ja sitten Klaukkalassa. Annan pikkujoulut oli jotain niin parasta. Onnistuin sulattamaan mun lempikulhostani pohjan pois, hääräilin joulujuttuja ihan tohkeissani. Hyppelin lavalla Puurojuhlassa ja leikin junaa. Käytiin Salkkarileffailemassa ja kruisailtiin ympäri Vantaata, kun kukaan ei halunnut mennä kotiin. Vietettiin joulua. Ihanaa. Joulualet. Tää oli materialismin vuosi. Ensi vuonna jotain uutta.