18. lokakuuta 2012

Sinä oot se mihin päättyy kohtuus, mistä alkaa hulluus, järjetön rakkaus



Leffapoppareita, ihania kamuja, takarivin paikat. Käytännössä noi meidän paikat tarkoittivat lupaa sekoilla mielin määrin. Elämäni paras suklaacookie. Ja kahvi. Mä en juo kahvia, mut nyt join vähän Annan kahvista (joka siis ihan oikeesti oli joku karamellikahvi makusiirapilla eli ei mitään juhlamokkaan verrattavissa olevaa). Ei saatu kaikkea juotua, ja nyt vaan mietin sitä kahvinjämää. Ehkä jos oisin juonut loppuun niin oisin ihan tykännytkin siitä eikä se vaan olis mennyt irvistelemättä alas.

Paras leffa ikinä. Juoni meni vähän ohi mut eihän sinne sitä varten menty. Näin jälkikäteen ne takarivin paikat oli meille aivan täydelliset: kädet huitoi vähän ties minne kun soundtrack oli niin hyvä ja aina, kun näkyi vilauskin niistä yliupeista vatsalihaksista, me seottiin täysin. Tai nyt mä yleistän. En oo varma Noorasta, Millasta ja Adasta, mä, Julia ja Anna seottiin. Sain tosissani tukahduttaa sellaisen tyttömäisen "iiiiiih!!!!"-kiljaisun.

Kipeet kädet. Vähän jo helpottaa, nyt ne nousee jo yli vaakatason. Uus Demi. Se tieto, et kun huomenna tuun kotiin, mun huone on imuroitu. Hirvee syyssade. Mieli tekis sushia. Ja nähä Titanicin. Päätin kanssa käydä kattomassa sen Twilightin sitten, kun se tulee, ihan vaan siksi, et oon nähnyt melkeen kaikki aikaisemmatkin. Leffaseurakin jo löydetty. Jalmari näyttää vielä huonommalta kuin eilen. Oisko sillä kaamosmasennusta? Mulla ainakin on. Fysiikkaa ja matematiikkaa. No onneksi ei ihan vielä. Mutta huomenna sitten. Suomalaiset miehet on hankalia ihmisiä, ne ei ikinä tee aloitetta vaan naisen pitää tehdä kaikki alusta loppuun. Näin sanoi ihana höpsö ystäväiseni. Ja se on ihan oikeessa. Huomenna ihan liian aikainen aamu. Miksi oi miksi siivoojat tulee jo kasilta? Onneks ei tartte mennä evakkoon naapuria pidemmälle.

ps. Otsikon omistan mun höpsöille eli  Adelssonile ja Annabananalle, pus! <3

2 kommenttia: