"Lukiossa löysin itseni ja uuden suunnan elämääni"

Ei vaan mahda mitään, se eilinen musikaali jäi soimaan mun päähän. Varsinkin toi otsikon biisi, ja en ees uskonut kun reksi varoitteli eilen sen olevan korvamato. Oho.

Mutta juu siis tänään ei ole oikeastaan tapahtunut juuri mitään erityistä, kokeiden palautukset ja sen jälkeen Adan kanssa Manniin. Kokeet meni ihan hyvin kuten olin vähän ajatellutkin, kaikki ysillä tai kympillä alkavia ja todistuksessa hissa, matikka, kemia ja fysiikka kymppejä ja äikkä ja enkku ysejä. Aika hyvin osasin veikata numerot etukäteen. Tutorkokouksessa saatiin tietää omat luokat ja tutorpari, mä ja Samuli oltiin sovittu etukäteen että jos parit saa toivoa niin oltaisiin yhdessä, mutta Laura ja Heli olivat tehneet parit keskenään ihan mututuntumalta, joten tutoroin siis ensi vuonna 12E:tä Rasmuksen kanssa. Ei mitenkään huono pari ja varmana tulee kivaa, Samulin kanssa ehdin jutella kyl välkilläkin. Saa vaan nähdä miten saa hommat toimimaan kun toi ryhmänohjaaja on itse Savia, oottelen innolla sen juttuja :D.

Mannissa rupesin taas possuilemaan ja käytiin kiinalaisessa syömässä, Adalle löytyi kaupoilta hainhammas ja T-paita, mulle samanlainen solki ja tollanen kiva rantakassi kesäksi.

Mutta juu, oon siis lupaillu kertoa mun ekasta vuodesta Martsarissa nyt kun vielä pystyn pilaamatta lomafiilistä, joten tästä eteenpäin luvassa jaarituksia siitä, miksi ylipäänsä lähdin Klaukkalan sijaan Vantaalle ja tottakai kaikista aivan ihanista ihmisistä, joihin oon tän vuoden aikana tutustunu. Kuvia mulla on tosi heikosti, ei oo tullut kannettua kameraa koulussa kuin vasta nyt ihan vikoina päivinä.




Hain siis yhteishaussa ykkösellä Martsarin luma-linjalle, kakkosella yleislinjalle. Syyt oli aika selkeät: 1) Miks jäädä Klaukkalaan kun vaan vähän kauempana on parempi koulu? 2) Halusin uusia naamoja ympärille ja muutenkin kouluun, jossa jokainen ei tietäis jostain paskapuheista joita musta on kiertänyt ala-asteelta lähtien ennen ekan päivän loppua. 3) Martsarista olin kuullut vaan hyvää. & 4) Ei tarvinnut mennä Hesaan asti kouluun. Juu tiiän, mulla on aika pitkä koulumatka, mut mä oon tyytyväinen niin kauan kuin ei tartte herätä ennen kuutta, ja Martsari on varmaan paras valinta minkä oon ikinä tehny, eikä mua kaduta yhtään.

Nää on näitä yksiä harvoja kuvia joita mulla on koulusta, kuvattu tällä koeviikolla. Julian kuvan otin itse, loput taitaa olla Julian ottamia mun kameralla, vika vois ehkä olla Millan ottama.

Siitä mun on vähän paha mennä kertomaan, et mitä oon tehnyt ja miten mulla on mennyt. Kaikki tietää kummiskin millasta koulu on, ja vaikka onkin ihan paras koulu ikinä niin koulua se on siitä huolimatta. En oo ehtinyt sluibailee kun jokaisessa jaksossa ollut 6-8 kurssia enkä lukiokavereitakaan oo oikeestaan nähnyt koulun ulkopuolella Iiriksen läksiäisiä lukuunottamatta. Ekana koulupäivänä olin ihan älyttömän hermostunut, samaan ryhmään tulijat oli tsekattu naamakirjasta ja istuessani bussiin tajuan Nooran nukkuneen pommiin, ja siitä vasta sit rupeskin hermostumaan ja koko bussimatkan keskityin vaan hengittämään syvään musiikin tahdissa. Luokkaan mentäessä yritin päästä ekojen joukossa luokkaan ettei tarvitsisi kierrellä kyselemässä muilta, onko niiden viereen tulossa joku. Ei onneks siitä tarvinnut stressata, heti istuttuani Venla tuli istumaan mun viereeni ja pelasti mun ekat päivät ja säästi mut kammottavalta syrjäytymiseltä. Kiitti, sitä en unohda vaik muille se ei ehkä oiskaan niin iso asia :)

Ton ekan päivän lisäks mul on joitakin tosi vahvoja muistoja: mun ja Hannamarin psykologiset testit, DT1 ja DT2, etenkin kakkosen porukka ja meiän jutut, Tarmoerkale-laivue, mun ja Samulin jutut liikassa, ihmissuhdekurssi ja leivänpaahdinimitaatiot tutorkoulutuksessa. Enemmän mä tuun muistaa tän vuoden siitä, että mä tutustuin aivan ihaniin tyyppeihin ja oli varmaan ensimmäinen vuosi kun musta ei juoruttu mitään syvältä revittyä shittiä. Kiitti oikeesti ihan hirveesti kaikille ihmisille joihin oon nyt tutustunu tänä vuonna!<3 Joitakin tyyppejä tarttee mainita nyt ihan erikseen, tietty siis meiän ryhmän Ada, Julia, Noora, Moona ja Milla (plus sit viel Iiris ja Petra), joist kaikki on tosi ihania ja joitten kanssa voi löpistä melkeen mistä vaan maan ja taivaan välillä, Hannamari alias Tinu alias Hamar alias H&M oli iso pelastus mun ahdingossa ja aivan parasta seuraa ja älyttömän ihana ja jonka kans mul on kaikista oudoimmat muistot Martsarist ja sit viel Samuli on niin hieno ihminen etten oikeesti ois ikinä uskonu tutustuvani kehenkään sellaiseen. Oikeesti vaan siis niin täydellisiä ihmisiä kaikki <3 (kaikki muutkin tietty aivan äärettömän kivoi ja mukavii mut nää nyt täytyi mainita ihan erikseen, Nooralle oma erityismaininta siit et tuli Martsariin eikä mennyt NYKiin :)))